Ruoansulatuskanavan osat ja tehtävät

Meidän on syytä tuntea hevosen ruuansulatuskanava ja sen toiminta, jotta voimme ruokkia hevosta oikeaoppisesti varmistaen eläimen ravinnonsaannin niin harraste- kuin suoritushevosten osalta. Hevonen on kuitupitoisten rehujen hyväksikäyttäjä. Sille luontaista ravintoa ovat heinä ja ruoho. Hevosen ruuansulatus on rakenteeltaan poikkeava verrattuna esimerkiksi ihmisiin. Erityisen suuressa roolissa hevosen kuidunsulatuksessa ovat umpi- ja paksusuoli ja näiden sisältämä mikrobifloora.

Rehun hienontaminen alkaa suussa. Suussa rehuun sekoittuu sylkeä, joka kostuttaa rehun ja helpottaa nielemistä sekä rehun kulkua ruokatorvessa. Sylki myös tasaa mahan ja suoliston sisällön happamuutta. Korsirehut kannattaa antaa ennen väkirehuannosta, näin edistetään syljentuotantoa. Rehua ei kannata kostuttaa tarpeettomasti, sillä se vähentää syljen eritystä ja heikentää rehun sulatusta. Myös hampaiden raspauksesta on syytä huolehtia säännöllisesti, 2–3 kertaa vuodessa. Päivittäinen rehuannos on hyvä jakaa ainakin 3–4 ruokintakertaan, koska hevosen mahalaukun tilavuus on vain 10–20 litraa. Lisäksi hevosen luontainen tapa syödä on usein ja pieniä määriä kerrallaan.

Mahalaukussa rehu lämpenee kehonlämpöiseksi ja siihen imeytyy mahanestettä, jolloin rehu pehmenee. Kova rasitus sekä muut stressitekijät heti ruokinnan jälkeen vähentävät mahanesteen eritystä. Mahalaukusta rehu siirtyy pieninä annoksina ohutsuoleen.

Rehu viipyy hevosen ruuansulatuskanavassa 2–4 vrk. Sen sulatuksen ja ravintoaineiden imeytymisen kannalta on ohutsuoli tärkein ruuansulatuskanavan osa. Myös paksusuolella ja sen pieneliöillä on suuri merkitys: ne auttavat hevosta sulattamaan karkearehujen (ruoho, heinä, säilöheinä) ja kuiturehujen (esim. melassileike, leseet) kuituja. Hevosta onkin aina ruokittava niin, että paksusuolen pieneliöt voivat hyvin. On tärkeää tarjota väkirehu pieninä annoksina mielellään 3-4 kertaa vuorokaudessa.

Rehun ravintoaineet sulavat ja imeytyvät ohutsuolessa

Hevosen ohutsuolen seinämä on jatkuvassa liikkeessä. Liike sekoittaa rehumassaa ja kuljettaa sitä eteenpäin. Riittävä määrä karkeaa rehuainesta (kuitua) edistää suolen liikkeitä. Hevosen kuljetus ja stressi (esim. kova valmennus tai kilpailuttaminen) puolestaan hidastavat suolen liikkeitä.

Maksa, haima ja suolen seinämän rauhaset erittävät ohutsuoleen ruuansulatusnesteitä, joiden entsyymit hajottavat rehua. Väkirehun tärkkelys muuttuu glukoosiksi, joka imeytyy suolen seinämän lävitse verenkiertoon. Myös rehun sisältämä rasva imeytyy ohutsuolessa. Paksusuolessa hajotetaan rehun kuitupitoiset ainesosat, jotka ovat kulkeneet ohutsuolen läpi hajoamatta. Hajotustyön tekevät paksusuolessa elävät ja työskentelevät pieneliöt eli mikrobit, joita ovat bakteerit, alkueläimet ja hiivat. Niiden pääasiallinen energianlähde on rehun sisältämät kuidut. Kun pieneliöt hajottavat kuituja ja muita rehun osia, syntyy ns. ”hidasta energiaa” eli haihtuvia rasvahappoja. Haihtuvat rasvahapot eli propioni-, voi- ja etikkahappo imeytyvät verenkiertoon, ja hevonen käyttää niitä energianlähteenään. Samalla pieneliöt muodostavat K-vitamiineja sekä B-ryhmän vitamiineja.

Paksusuoli – kuidunhajottaja

Pieneliöt tarvitsevat ravinnokseen riittävästi kuituja. Oikeat elinolosuhteet ovat kuitujen hajoamisen kannalta tärkeitä: hajotettavan rehumassan on oltava riittävän kuohkeaa, eikä se saa olla kovin hapanta. Erityisesti suurten vilja-annosten sisältämä runsas tärkkelys lisää paksusuolen sisällön happamuutta, koska se ei ehdi hajota kokonaan ohutsuolessa.

Hevosella on rajallinen kyky hajottaa tärkkelystä. Kun hevosta tarvitsee ruokkia erityisen voimakkaasti, kannattaa osa väkirehusta korvata kasviöljyllä tai rasvapitoisilla rehuseoksilla, koska rasva sisältää paljon energiaa ja sulaa ohutsuolessa lähes täydellisesti. Viljan  kypsennys parantaa sen sisältämän tärkkelyksen sulavuutta ohutsuolessa. Turhaa valkuaisruokintaa on syytä välttää, koska rehujen liiallinen valkuaispitoisuus on myös haitallista pieneliöille.

Paksusuolen pieneliöstön koostumus riippuu ruokinnan koostumuksesta. Siksi on tärkeää, että ruokintaa muutettaessa pieneliöstölle annetaan sopeutumisaikaa. Totuttaminen uusiin rehuihin on syytä tehdä vähitellen 1–2 viikon aikana.

Löydä oikea tuote
Yritys
Parasta ruokaa hevosellesi
Progut